Kestävän kehityksen viikolla on hyvä pysähtyä hetkeksi kestävyysmurroksen äärelle

 

Tällä viikolla ympäri maailmaa on vietetty kestävän kehityksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viikkoa. Kestävyysmurros puhuttaa monella eri tasolla, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa kaupungeille. Helsingissä tekemämme kestävän kehityksen paikallistason arviointi vahvisti käsitystämme siitä, että erityisesti ekologinen kestävyys ja maapallon kantokyvyn rajoissa pysyminen ovat suomalaisten kaupunkien haasteita. Meidän pitää pyrkiä hiilineutraaliuteen, sopeutua ilmastonmuutokseen ja turvata luonnonmonimuotoisuus, mutta samalla tukea ja vahvistaa hyvinvoivan kaupungin peruspilareita ja luoda pohjaa kestävälle taloudelle.

Kaupunkien asukkaille ja työntekijöille kestävä kehitys tarkoittaa mahdollisuutta työhön ja koulutukseen sekä puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Se on elämää tukevia peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa, liikuntapaikkoja, puistoja, kirjastoja ja joukkoliikennettä. Se on yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla ja kaupungin palveluissa. Mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kaupungin asioiden suunnitteluun.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet antavat meille kaupungeissa hyvin laajan ja monipuolisen tavoitteiston. Yksi suuri hyöty siitä kaupunkien usein siiloutuneelle organisaatiolle on juuri laaja-alaisuus. Jos kestävän kehityksen tavoitteet integroidaan kaupungin toimintaan ja suunnitteluun paremmin, voidaan löytää tehokkaimmat ja vaikuttavimmat kestävyyttä edistävät toimet ja mittarit. Lisäksi voidaan myös paremmin ymmärtää ja yhteen sovittaa ristiriitaisia tavoitteita.

Kaupungit ovat toiminnan moottoreita

Suomen kaupungit ovat globaalisti mitä parhaimmassa asemassa kestävän kehityksen edistämisessä, meillä jo kuntalaista lähtee tavoite kestävästä kehityksestä ja se on monella tapaa kuntien toiminnan DNA:ssa. Meillä on paljon osaamista, korkeatasoista tutkimusta ja kestävä kehitys on vahvasti sidottu myös opetussuunnitelmiin. Kaupungit ovat lisäksi oivia kehityksen moottoreita, joissa ihmiset ja osaamiset pääsevät laajasti kohtamaan ja uusien ideoiden ja ratkaisujen synnyttäminen on helpompaa. Meidän pitäisikin nähdä, mitä kaikkea aktiivisuus kestävyyden edistämisessä voi kaupungille antaa niin kilpailukyvyssä kuin elinvoimassakin.

Vahvuutenamme on myös yhteistyö, olemme kuutoskaupunkien ja Kuntaliiton kesken vahvistamassa yhteistyötä uudessa verkostossa, jossa kaupungit voivat oppia toisiltaan ja yhdessä kehittää työkaluja kestävyystavoitteiden edistämiseen. Myös kansainvälisesti kaupungit entistä enemmän tukevat toisiaan kestävän kehityksen työssä.

Muutos lähtee ihmisestä

Vaikka tarvitsemme tutkimustietoa, teknisiä ratkaisuja, kaupallisia toimintamalleja, laskentaa ja mittareita niin lopulta kestävään maailmaan siirtymisessä on kyse ihmisestä. Sillä lopulta me ihmiset; kaupunkilaiset, työntekijät, päättäjät teemme sen muutokset yhdessä. Siksi esimerkiksi ekotukihenkilöt ovat kaupunkiorganisaatioiden tärkeitä muutosagentteja kestävyysmurroksessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tuovat eri tasot ja toimijat yhteen ja niistä jokaisella on mahdollisuus löytää oma mielekäs tapa toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tutkimusnäyttö viittaa siihen suuntaan, että kestävät valinnat ja elämäntapa eivät olekaan luopumista vaan itse asiassa voivat kasvattaa elämän merkityksellisyyttä.

Hyvää kestävän kehityksen viikkoa ja muistetaan, että jokainen viikko voi olla kestävän kehityksen viikko! 

Teksti: Mia Malin, erityisasiantuntija, Helsingin kaupunki