Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen kansallinen seurantajärjestelmä

YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoiteohjelma

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka tyydyttää ihmiskunnan nykyiset tarpeet niin, etteivät tulevien sukupolvien mahdollisuudet tehdä samoin heikenny. YK:n jäsenmaat sopivat New Yorkissa syyskuussa 2015 järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals), jotka ohjaavat maiden toimia vuoteen 2030 asti. Ne ovat jatkoa YK:n menestyksekkäille vuosituhattavoitteille (Millennium Development Goals). Ohjelman päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta ja kestävä kehitys, jossa ympäristö, talous ja ihminen huomioidaan tasavertaisesti. Ohjelma astui voimaan vuoden 2016 alusta ja siinä on yhteensä 17 tavoitetta, jotka jakautuvat useisiin alatavoitteisiin.

Tavoitteet ovat:

1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Tavoitteet ovat universaaleja eli ne koskevat kaikkia YK:n jäsenmaita, yhtälailla valtioita kuin yksittäisiä ihmisiäkin. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole laillisesti sitovia, joten niiden toteutuminen riippuu pitkälti jäsenmaiden omasta politiikasta, toimeenpanosta ja seurannasta. Ohjelman seurannan ja arvioinnin päävastuu on kansallisella tasolla, mutta sitä toteutetaan myös alueellisesti ja globaalisti.

 
Suomen kansallinen seurantajärjestelmä

Suomi sai oman toimintaohjelmansa valmiiksi ensimmäisten jäsenmaiden joukossa helmikuussa 2017. Ohjelman painopisteitä ovat ilmastonmuutos ja kulutus sekä koulutus ja tasa-arvo. Käytettävät indikaattorit ja tavoitteiden seuranta- ja arviointijärjestelmä esiteltiin toukokuussa 2017 järjestetyssä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa. Hallitus on Suomessa vastuussa kestävän kehityksen tavoiteohjelman toimeenpanosta. Tästä syystä myös kansallinen seurantajärjestelmä on linkittynyt vahvasti hallitus- ja eduskuntatyöskentelyyn.

Kansallinen seurantajärjestelmä perustuu vuosittain päivitettäviin kestävän kehityksen indikaattorikoreihin, jotka ottavat yksittäisten indikaattorien lisäksi huomioon myös niiden väliset ristikytkennät. Tarkoituksena on, että seurantajärjestelmän alkuvaiheessa suomalaiset toimijat (esim. työ- ja elinkeinoministeriö) tuottavat koreille viimeisimpään tutkimustietoon tukeutuvat pohjatulkinnat. Näiden tulkintojen pohjalta aloitetaan kehitystyö, johon ovat tervetulleita osallistumaan kaikki yhteiskunnan toimijat. Korit on tarkoitus päivittää jatkossa vuosittain avaamalla ne yleisön ja asiantuntijoiden kommenteille ja arvioinnille. Myös tavallisten kansalaisten toivotaan osallistuvan aktiivisesti keskusteluun.

Suomen hallituksen vuosikertomukseen tullaan sisällyttämään kuvaus kestävän kehityksen edistämisestä. Tästä keväästä lähtien järjestetään myös vuosittainen keskustelutilaisuus kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Lisäksi joka neljäs vuosi laaditaan raportti kestävän kehityksen tilasta Suomessa. Kestävän kehityksen politiikkaa ja sen toimeenpanoa arvioidaan jatkossa neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2019.

Voit seurata kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan liittyvää keskustelua sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #Agenda2030 ja #Sitoumus2050