Miten sinä käytät vettä? Maailman vesipäivää vietetään taas 22.3.2022

YK:n yleiskokouksen julistamaa maailman vesipäivää vietetään taas tänään maaliskuun 22. päivä. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vesi näkyy YK:n Kestävä kehityksen tavoitteessa kuusi, jonka tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille.
 
Tämän vuoden vesipäivän teemana on pohjavesi. Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja vain 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Pohjaveden osuus maailman vesivaroista on alle prosentti. Tämä pieni näkymätön osuus on elintärkeä elämämme kannalta, ja vaikka emme sitä näe, se on jatkuvasti läsnä elämässämme. Suomessa vesilaitosten jakamasta vedestä noin 60 % on pohjavettä, ja haja-asutusalueiden vedenkäyttö perustuu kokonaan pohjaveteen. Vaikka Suomessa pohjavettä toistaiseksi riittää, on meidänkin kiinnitettävä huomiota sen suojeluun mm. rakentamisen tai liikenteen aiheuttamalta pilaantumiselta. Pohjavesiä saa pilattua myös esimerkiksi kasvinsuojeluaineilla tai auton pesulla väärässä paikassa. Pilaantunut pohjavesi ei tuosta vaan puhdistu, siksi meidän tulee olla tarkkana siinä, miten käsittelemme vaikkapa juuri kemikaaleja.

 
YK:n arvioiden mukaan ihmisen päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 120 litraa vettä asukasta kohden vuorokaudessa, mutta vaihtelu on suurta: toiset pärjäävät jopa hieman vajaalla 50 litralla, toiset kuluttavat kuusinkertaisen määrän. Tämän lisäksi käytämme paljon piilovettä, joka on kulunut esimerkiksi kuluttamiemme elintarvikkeiden tai vaatteiden tuotantoon. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun ostamme tuotteita, joiden vesijalanjälki on suuri. Kahvikupillisen tuottamiseen menee noin 140 litraa vettä, puuvillaisen t-paidan 2000 litraa. Tämä ei ole useinkaan heti mielessä, kun heittää juomatta jääneet kahvit lavuaariin.  
 
Veden käytön huomioiminen on ekotukitoiminnassa tärkeässä osassa, ei vain energian säästön kannalta, mutta myös ympäristökuormituksen kannalta. Kuormitus vähenee, kun raakaveden hankinta, vedenpuhdistus ennen käyttöä ja käytön jälkeen, siinä tarvittavien kemikaalien määrä sekä veden pumppaukseen kuluvan energian määrä vähenevät.
 
Vielä lopuksi muistutuksena ekotuen vinkit vedensäästöön.

• – Seuraa vedenkulutusta, niin huomaat vedenkulutuksen muutokset ja mahdolliset vuodot hyvissä ajoin.
• – Älä lotraa suihkussa. Peseytymisen kannalta lyhyt suihku on yhtä hyvä kuin pitkä. Hanan sulkeminen saippuoinnin ja shampoon levityksen ajaksi säästää paljon vettä. Vaihda vanha suihkun suutin uuteen vettä säästävään ja pienennä liian suuri paine.
• – Tiskaa taloudellisesti. Jos peset astioita käsin, älä juoksuta vettä, vaan pese astiat altaassa. Jos käytät astianpesukonetta, pese täysiä koneellisia, koska silloin vettä ja energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Käytä koneiden säästö-, pika- ja vajaatäyttöohjelmia. A-energialuokan kodinkoneet kuluttavat kaikkein vähiten vettä ja sähköä.
• – Pienennä virtaamaa paineenalennusventtiilillä tai kalustekohtaisella virtaamarajoittimella, mikäli vettä tulee liikaa.
• – Korjauta vuotava hana ja WC-istuin. Yksi tippumalla vuotava vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa 30 m³ vuodessa ja aiheuttaa kiinteistölle noin 70 euron lisän vuotuiseen vesilaskuun.
• – Hanki säästeliäs WC-istuin. Kylpyhuonekalusteita uusiessa suosi wc-istuimia, joissa huuhteluveden määrää voidaan säätää. Ne kuluttavat vain 2-4 litraa vettä/huuhtelu. Vanhimmat wc-istuimet kuluttavat yli kymmenen litraa vettä huuhteluun, hieman uudemmat noin 6 litraa/huuhtelu.