Pääkaupunkiseudun ekotukihenkilöt Ämmässuolla

Tilausbussissa oli tunnelmaa kun kolmisenkymmentä jäteasioista kiinnostunutta ekotukihenkilöä matkusti 25.9.2014 HSY:n järjestämälle vierailulle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Oppaamme, ympäristöasiantuntija Ville Heinilä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta kertoi kaatopaikan olevan Pohjoismaiden suurin. Sekajätekuormat ovat siirtyneet poltettavaksi Vantaan Energian uuteen jätevoimalaan, mutta Ämmässuolla kompostoidaan edelleen lähes miljoonan asukkaan biojätteet ja polttolaitoksen palamaton kuona ja tuhka käsitellään ja sijoitetaan Ämmässuolle. Ämmässuo toimii myös jätteiden välivarastona, josta kierrätyskelpoinen jäteaines toimitetaan jatkohyödynnettäväksi.

Ekotukihenkilöiden mielestä yllättävintä oli huomata, kuinka moderni ja siisti kaatopaikka on. Pelot hajuista ja verenhimoisista lokeista osoittautuivat turhiksi, kun kiertelimme bussilla alueella. Kaikki kaatopaikalta haihtuva tai valuva pyritään käsittelemään jotta se kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän. Kaatopaikan pohjaa peittää läpäisemätön rakenne, josta valuvat vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Alueella oleva niin kutsuttu vanha kaatopaikka on maisemoitu ja sieltä haihtuvat kaasut, erityisesti metaani, kerätään talteen ja poltetaan energiaksi kaatopaikan kaasuvoimalassa, josta johdetaan sähköä valtakunnan verkkoon. Rakenteilla olevassa mädätyslaitoksessa tavoitteena on, että biojätteen mädätyksestä syntyvästä biokaasusta saadaan sähköä ja lämpöä.

Vierailimme kierroksen lopuksi Sortti-asemalla, jonne seudun asukkaat voivat tuoda lajiteltuja jätteitään. Keinoja jätteen kierrätykseen kehitetään jatkuvasti – uutuutena Ämmässuolla kokeillaan kipsilevyjätteen kierrätystä, josta tehdään uusia levyjä. Ekotukihenkilöille korostettiin, että erityisen tärkeää jätteidenkäsittelyssä on syntypaikkalajittelu, eli se, että jätteet lajitellaan siellä, missä niitä syntyy, eli kodeissa ja työpaikoilla.

Ekotukihenkilöiden joukossa keskustelua herätti ihmisten välinpitämättömyys kierrätyksen suhteen ja se, mikseivät ihmiset viitsi lajitella jätteitään? Tutkimusten mukaan sekajätteestä lähes 40 painoprosenttia on biojätettä. Pohdimme sitä, miten jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä voitaisiin lisätä. Yleisesti ajateltiin, että tiedotus ja valistus lisäävät kierrätysintoa. Toiveikkaina luotettiin myös tuleviin sukupolviin, joille kierrätys on toivottavasti tutumpaa ja luontevampaa kuin vanhemmilleen.

Retki oli osallistujien mielestä erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Uutta motivaatiota saaneet ekotukihenkilöt lähtivät oppimastaan innostuneina työpaikoilleen edistämään kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Teksti Nora Berg