Mikä tekee kaupungista Reilun?

Kunnat ja kaupungit tekevät päivittäin julkisia hankintoja asukkaidensa verovaroilla. Kehitysmaista Suomeen tuotavien tuotteiden osuus on kasvanut myös julkisissa hankinnoissa jatkuvasti, ja tämä lisää hankintoihin liittyviä eettisiä riskejä. Suomalaisista lähes 80 prosenttia katsoo ettei verovaroin tulisi hankkia tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa tai loukattu muulla tavoin työntekijöiden oikeuksia.

Reilu kauppa tarjoaa kaupungeille vaihtoehdon, joka vastaa asukkaiden odotuksia. Kehitysmaiden viljelijät saavat Reilun kaupan tuotteista kestävän tuotannon kattavan korvauksen, jonka päälle maksetaan koko yhteisön kehittämiseen tarkoitettua Reilun kaupan lisää. Myös suurtilojen työntekijöiden oikeudet ja palkkaus otetaan Reilun kaupan järjestelmässä huomioon. Reilun kaupan kaupunki ja Reilun kaupan kunta ovat arvonimiä niille kaupungeille ja kunnille, jotka haluavat edistää hankinnoillaan kestävää kehitystä ja reilua kauppaa. Arvonimen saamiseksi kunnat ja kaupungit sitoutuvat täyttämään Reilun kaupan kaupungin kriteerit. Arvonimen myöntää Suomessa Reilu kauppa ry.

Reilu kauppa näkyy Reilun kaupan kaupungeissa monin eri tavoin. Reilun kaupan tuotteita käytetään kaupungintalolla kaupungin omissa tilaisuuksissa tai kaupungin ruokapalvelun käyttämä kahvi on kokonaisuudessaan vaihdettu reiluksi. Päiväkodeissa tarjotaan Reilun kaupan banaaneja tai valitaan Reilun kaupan jalkapallot koulujen tarvikehankintoja tehdessä.

Suomessa on 12 Reilun kaupan kaupunkia ja kuntaa: Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Joensuu, Viitasaari, Lohja, Riihimäki, Kirkkonummi, Utajärvi, Pori ja Lahti. Maailmalla Reilun kaupan kaupunkeja on jo yli 1500.

Lisätietoja Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä:
Jatta Makkula
Reilu kauppa ry
jatta.makkula@reilukauppa.fi
040 549 4521